Skift
språk
Play audiofile
Sápmi /Sameland
Saamenmaa

Tone Marie Larsen & Anita Dunfjeld Aagård

Översatt till finska av Katja Rantala
Inläst på finska av Veronica Zinovjev Härkävehmaan Koulu
3
4

Saepmie (Sápmi) er området kor samane tradisjonelt har budd i Noreg, Sverige, Finland og Russland.

Saepmie (Saamenmaa) on alue Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä, jossa saamelaiset ovat perinteisesti asuneet.


Play audiofile 5
6

Samene er urfolk fordi dei budde i dette området då konger og statane sine leiarar laga grensene mellom landa i Norden. I Noregs grunnlov står det at staten Noreg er danna på landet til to folk, nordmenn og samar.

Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, koska he asuivat alueella silloin kun kuninkaat ja maiden johtajat piirsivät Pohjoismaiden rajat. Norjan perustuslaissa sanotaan, että Norjan valtio on perustettu kahden kansan, norjalaisten ja saamelaisten, maalle.


Play audiofile 7
8

Ein veit ikkje kor mange samar det er i verda, men ein trur det finst ca. 50-80 000 samar. Av dei er det ca. 2000 i Russland, 7000 i Finland, 17 000 i Sverige og 40 000 i Noreg.

Ei tiedetä, paljonko saamelaisia maailmassa on, mutta arvioidaan että heitä on 50 – 80000. Heistä noin 2000 asuu Venäjällä, 7000 Suomessa, 17 000 Ruotsissa ja 40 000 Norjassa.


Play audiofile 9
10

Det finst 9 ulike samiske språk. Det er mange forskjeller mellom språka, slik at det bare er dei som er nærast geografisk som forstår kvarandre. Forskjellane mellom sørsamisk og nordsamisk er litt som mellom norsk og islandsk.

On olemassa yhdeksän eri saamen kieltä. Kielten välillä on niin paljon eroja, että vain lähimmät ymmärtävät toisiaan. Erot eteläsaamen ja pohjoissaamen välillä ovat kuin erot norjan ja islannin välillä.


Play audiofile 11
12

Samanes klær, koftene, viser kor ein sjølv eller familien kjem frå. Samane bruker koftene både når de feirer noko, når nokon blir gravlagte, på møte og når ein vil vise kven ein er.

Saamelaisten vaatteet, saamenpuvut, osoittavat mistä perheet ovat kotoisin. Saamenpukuja käytetään sekä juhlissa että hautajaisissa, kuten myös kokouksissa ja silloin, kun halutaan näyttää kuka on.


Play audiofile 13
14

Det samiske flagget er felles for alle samane. Dei fire fargane viser at samane bur i fire land. Raud farge symboliserer ilden, grønn symboliserer natur, gul symboliserer sola og den blå symboliserer vatn. Sirkelen symboliserer sola og månen.

Saamen lippu on kaikkien saamelaisten yhteinen lippu. Lipun neljä väriä kuvaavat saamelaisten neljää asuinmaata. Punainen väri symbolisoi tulta, vihreä väri luontoa, keltainen aurinkoa ja sininen väri vettä.
Ympyrä symbolisoi aurinkoa ja kuuta.


Play audiofile 15
16

Samefolkets dag er 6. februar. Denne dagen blei valt fordi 6. februar 1917 var fyrste gong samar frå heile Noreg og nokre frå Sverige samla seg til eit landsmøte i Trondheim for å diskutere samisk rett.

Saamelaisten kansallispäivä on 6. helmikuuta. Tämä päivä valittiin, koska 6. helmikuuta 1917 saamelaisia koko Norjasta ja muutamia Ruotsista kerääntyivät ensimmäistä kertaa kokoukseen Trondheimiin, keskustellakseen saamelaisten oikeuksista.


Play audiofile 17
18

På byrjinga av 1900-talet hadde ikkje samane dei same rettane som ein har i dag. I Noreg forsøkte myndigheitene å gjøre samane norske, fordi dei meinte at det bare kunne vere eitt språk, eitt folk og ein kultur i Noreg.

1900-luvun alussa saamelaisilla ei ollut samoja oikeuksia kuin heillä nykyään on. Norjassa viranomaiset yrittivät tehdä saamelaisista norjalaisia, koska heidän mukaan Norjassa ei voinut olla enempää kuin yksi kieli, yksi kansa ja yksi kulttuuri.


Play audiofile 19
20

No får mange samiske barn lære samisk på skulen, og ein kan høyre samisk musikk på radioen. På biletet opnar Kong Harald og kronprins Håkon Magnus Sametinget i Noreg.

Nykyään monet saamelaiset lapset voivat opiskella saamea koulussa ja radiosta voi kuulla saamelaista musiikkia. Kuvassa kuningas Harald ja kruununprinssi Håkon Magnus avaavat Norjan Saamelaiskäräjät.


Play audiofile 21
22

Det finst sameting både i Noreg, Sverige, Finland og Russland. Sametinga arbeider for at samane skal få sikra og utvikla sine språk, sin kultur og sitt samfunnsliv.

Sekä Norjassa, Ruotsissa, Suomessa että Venäjällä toimii Saamelaiskäräjät. Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän yhteiskunnallisia asioita.


Play audiofile 23
24
Sápmi /Sameland

Foto/ Myndir/ Asseq/ Valokuva/Guvvieh: S1: Yevgeny Pashnin - commons.wikimedia.org + Anita Dunfjeld Aagård S1+24: Annamari Molnar - flickr.com S4: Bff - commons.wikimedia.org S6: Julia Velkova - commons.wikimedia.org S8: Karin Beate Nøsterud - commons.wikimedia.org S12+20: Sámediggi Sametinget - flickr.com S10: Ningyou - commons.wikimedia.org S14: Jeltz - commons.wikimedia.org S16: Schrøderarkivet/Sverresborg - commons.wikimedia.org S18: Nasjonalbiblioteket - commons.wikimedia.org S22: Illustratedjc - commons.wikimedia.org
Forrige side Næste side
X